Viinin maistelu voi vaikuttaa vaikealta ja mutkikkaalta. Oikeastaan viinin maistelu ei ole ollenkaan niin vaikeaa. Kaikki voivat maistella viinejä enemmän tai vähemmän asiantuntevasti. Kokosin tähän alle helpot ohjeet viinitastingiin.
Helpot ohjeet viinitastingiin
Viinin maisteluun kuuluu neljä eri vaihetta:
- ulkonäkö
- tuoksu
- suutuntuma
- jälkimaku
Ennen viinitastingiä
Vältä näitä ennen tastingiä/tastingin aikana
- voimakkaita parfyymejä
- kurkkupastilleja, purukumia
- voimakkaita ruokia
- kahvia
- tupakkaa
Lasi
- Voit käyttää tavallista viinilasia maisteluun tai hankkia ISO-tastinglasin.
- Huolehdi siitä, että lasi on täysin puhdas jotta vältyt ei-toivotuilta mauilta, jotka voivat vaikuttaa maisteluun.
- Tastingia varten olisi maistajilla hyvä olla oma lasi kullekin viinille. Tämä vaatii kuitenkin melkoista lasiarsenaalia, joten laseja voi myös huuhdella välillä. Huuhtelun jälkeen lasi olisi hyvä ”elvyttää” eli kaada lasiin pieni tilkka maistettavaa viiniä, pyörittele sitä lasissa ja kaada sen jälkeen pois. Näin lasiin ei jää vettä sotkemaan viinin makua.
Väri
- Viinin värin ja intensiteetin arviointi edellyttää hyvää valaistusta.
- Päivänvalo on optimaalisin valo tastingin aikana. Jos siihen ei ole mahdollisuutta, pidä huolta hyvästä valaistuksesta.
- Viinin väriä kannattaa arvioida valkoista taustaa vasten. Väri tulee parhaiten esille tarkasteltaessa lasia vinosta kulmasta. Väri antaa osviittaa käytetystä rypälelajikkeesta ja siitä, onko viiniä mahdollisesti kypsytetty tammitynnyrissä.
- Viinin ulkonäön arvioimiseksi lasia tartutaan jalasta ja lasia pidetään koholla valkoista taustaa vasten. Lasia kallistamalla ja katsomalla lasiin ylhäältä päin voidaan panna merkille viinin väri ja intensiteetti.
Haista
- Pyörittele viiniä lasissa joko niin, että pidät lasia jalasta ja pyörität sitä tai annat lasin seistä pöydällä ja pyörität sitä alustaa vasten. Tärkeintä on, että viini pääsee kunnolla kosketuksiin ilman hapen kanssa, sillä hapen käynnistämät kemialliset reaktiot saavat viinin kehittymään lasissa. Viiniä jää myös lasin reunoille, jolloin tuoksupintaa on enemmän ja viinin eri vivahteet on helpompi erottaa.
Maista
- Maistamatta ei pysty sanomaan onko viini esimerkiksi voimakas vai kevyt. Ennen siemailua maistaja yrittää asettaa otoksen viinit maistelujärjestykseen pelkästään ulkonäön ja hajun perusteella.
- Ota reilu kulaus viiniä suuhun ja purskuttele sitä hetki suussasi. Helpoimmillaan viinit voi arvioida ihan täysin oman mieltymyksensä mukaan. Tykkääkö vai ei, ja miksi. Voi vaikkapa miettiä maistuuko viini sellaiselta, kun tuoksun perusteella oletti.
- Löydätkö viinistä jotain selkeitä makuja, jotka pystyt nimeämään?
- Mieti, onko rakenne kevyt vai runsas? Kirvoittaako viinin hapokkuus veden kielelle, kiristävätkö tanniinit ikeniä? Onko siinä makeutta vai onko viini täysin kuiva, mikä tarkoittaa, ettei siinä ole lainkaan makeutta? Onko viini raikasta vai tuntuuko maku lattealta?
- Viinistä voi erottaa myös karvauden ja pehmeyden. Karvauden voi aistia ikenissä tuntuvana karheutena.
Suositeltavat lämpötilat erilaisille viinityypeille:
- Kevyet, makeat jälkiruokaviinit: (esim. trockenbeerenauslese, Sauternes) 5–10 °C
- Valkoiset kuohuviinit: (esim. samppanja) 6–10 °C
- Aromaattiset, kevyet valkoviinit: (esim. riesling, sauvignon blanc) 8–12 °C
- Punaiset kuohuviinit: (esim. shiraz-kuohuviini, jotkin lambrusco-viinit) 10–12 °C
- Keskitäyteläiset valkoviinit: (esim. Chablis, semillon) 10–12 °C
- Täyteläiset jälkiruokaviinit: (esim. oloroso sherry, Madeira) 8–12 °C
- Kevyet punaviinit: (esim. Beaujolais, Provence rosé) 10–12 °C
- Täyteläiset valkoviinit: (esim. tamminen chardonnay, Rhone-valkoviinit) 12–16 °C
- Keskitäyteläiset punaviinit: (esim. grand cru Burgundy, sangiovese) 14–17 °C
- Täyteläiset punaviinit: (esim. cabernet sauvignon, nebbiolo-pohjaiset viinit) 15-18 °C
