Luonnossa metsä muodostaa itsestään tasapainoisen ja monimuotoisen ekosysteemin, jossa eri kasvit tukevat toistensa kasvua. Syötävä metsäpuutarha hyödyntää tätä periaatetta, mutta sen kasvivalikoima on suunniteltu tuottamaan ruokaa ja muita hyötykasveja mahdollisimman luonnonmukaisesti.

Syötävä metsäpuutarha– kuinka luoda monikerroksinen, itseään ylläpitävä ekosysteemi

Perinteisessä viljelyssä monivuotiset ja yksivuotiset kasvit kasvavat usein erillään, mutta metsäpuutarhassa ne sulautuvat yhdeksi kokonaisuudeksi. Hedelmäpuut, marjapensaat, monivuotiset vihannekset ja maanpeitekasvit elävät rinnakkain ja tukevat toisiaan. Kun kerrokset ovat tasapainossa, ne muodostavat itseään ylläpitävän järjestelmän, jossa rikkakasvien kitkeminen, kastelu ja maan muokkaaminen vähenevät merkittävästi.

Luonnon inspiroima kerroksellisuus

Metsäpuutarhan perustana toimii luonnonmetsän kaltainen rakenne, jossa kasvit jakautuvat eri tasoille. Ylimpänä kohoavat hedelmäpuut, joiden latvusto suojaa alempia kasveja liialta auringolta ja tuulelta. Niiden alapuolella kasvavat marjapensaat, jotka hyötyvät puiden tarjoamasta mikroilmastosta. Alempana viihtyvät monivuotiset vihannekset ja yrtit, joiden juuret sitovat ravinteita maaperään ja parantavat sen rakennetta. Maanpinnan peittävät matalammat kasvit, kuten ahomansikka, estävät rikkakasvien leviämistä, sitovat myös kosteutta ja parantavat maaperän rakennetta samalla, kun ne tuottavat satoa ja houkuttelevat pölyttäjiä.

Tällainen kerroksellinen rakenne tarkoittaa, että jokaisella kasvilla on oma paikkansa ja tehtävänsä puutarhassa. Omenapuu ei kilpaile ahomansikan kanssa, koska ne kasvavat eri tasoilla ja hyödyntävät eri resursseja. Mustaherukka viihtyy varjossa, jossa monet muut kasvit eivät menestyisi, ja puolukka muodostaa tiheitä mattoja, jotka tukahduttavat rikkakasveja. Jokainen kasvi tukee kokonaisuutta, ja mitä enemmän ne saavat kasvaa luonnollisessa tasapainossa, sitä vähemmän puutarhurin tarvitsee puuttua niiden hoitoon.

Suomalaiset kasvit metsäpuutarhassa

Suomen luonto tarjoaa erinomaisia esimerkkejä kasveista, jotka soveltuvat metsäpuutarhaan. Omenapuut ovat perinteisiä hedelmäpuita, jotka kestävät pohjoisen ilmaston vaihteluita. Marjapensaat, kuten mustaherukka, karviainen ja pensasmustikka, ovat kotipuutarhoissa tuttuja, mutta ne soveltuvat myös metsäpuutarhamaiseen viljelyyn. Pensasmustikka taas muodostaa tiivistynyttä kasvustoa, joka laajenee ajan myötä. Näin ne voivat ajan myötä täyttää oman tilansa luonnollisesti ja löytää tasapainon ympäröivän kasvillisuuden kanssa.

Luonnon omat marjat, kuten mustikka, puolukka ja karpalo, ovat erinomaisia valintoja metsäpuutarhan alimpiin kerroksiin. Ne kasvavat Suomessa luonnostaan metsien pohjakerroksessa, joten ne eivät vaadi suuria hoitotoimenpiteitä. Mustikka viihtyy happamassa maassa ja leviää ajan myötä laajemmalle, kun taas puolukka kestää hyvin kuivuutta ja kasvaa tiheinä, maanpeitettä muodostavina ryhminä.

Maanparannuksen ja luonnollisen lannoituksen kannalta hyödyllisiä kasveja ovat esimerkiksi tyrni ja lepät, jotka sitovat typpeä ja parantavat maaperän hedelmällisyyttä.  Lähde: Oulun yliopisto

Lisäksi monet monivuotiset vihannekset, kuten maa-artisokka ja raparperi, sopivat metsäpuutarhaan, koska ne kestävät eri vuodenaikojen vaihteluita ja tuottavat satoa vuodesta toiseen.

Miten metsäpuutarha hoitaa itse itsensä?

Metsäpuutarha on luonnonmukainen viljelymenetelmä juuri siksi, että se vähentää jatkuvan hoitamisen tarvetta. Kun kasvit on valittu oikein ja istutettu niiden luontaisille paikoille, ne alkavat hoitaa itse itseään. Suuret puut tarjoavat varjoa, jolloin maaperä ei kuivu yhtä nopeasti ja kastelun tarve vähenee. Maanpeitekasvit suojaavat eroosiolta ja pitävät rikkakasvit kurissa, jolloin maan muokkausta ja kitkemistä tarvitaan vähemmän.

Orgaanisen aineksen, kuten lehtien ja kasvien jäännösten, hajoaminen palauttaa maaperään jatkuvasti uusia ravinteita. Sienet ja mikro-organismit hajottavat tätä ainesta, jolloin maa pysyy elävänä ja hedelmällisenä ilman lannoitusta. Esimerkiksi lehtikarikkeesta muodostuva multakerros on erinomainen tapa parantaa maata ilman keinotekoisia lisäaineita.

Puutarhurin tehtäväksi jää lähinnä istutusten alkuvaiheen hoitaminen ja kasvien välisten suhteiden havainnointi. Kun kokonaisuus on tasapainossa, metsäpuutarha alkaa toimia itsenäisesti, ja sato paranee vuosi vuodelta ilman suurta työmäärää.

Luonnonmukainen ja monivuotinen tulevaisuuden puutarha

Metsäpuutarhan idea on yksinkertainen: se jäljittelee luonnon toimivia järjestelmiä ja yhdistää ne hyötykasvien viljelyyn. Tämä tarkoittaa, että se tuottaa ruokaa, parantaa maaperää, suojelee luonnon monimuotoisuutta ja vaatii vähemmän työtä kuin perinteinen viljely.

Tällainen puutarha on pitkäaikainen investointi, mutta se palkitsee vuodesta toiseen. Kun kasvit saavat kasvaa luonnollisessa tasapainossa, ne kestävät paremmin sään vaihteluita ja kasvavat ilman keinotekoisia tukitoimia. Metsäpuutarha on siis samalla sekä perinteinen että tulevaisuuden tapa viljellä ruokaa – se yhdistää vanhan ajan omavaraisuuden ja nykyaikaisen ekologisen ajattelun.

Kun antaa luonnon tehdä osan työstä, puutarhan hoito muuttuu kevyemmäksi ja luonto kiittää. Metsäpuutarha ei ole vain satoisa ja kaunis, vaan myös ekologisesti kestävä tapa elää sopusoinnussa ympäristön kanssa.