Vailla omaa paikkaa? – Karjalan evakot ruotsinkielisessä Suomessa

Kirja saatu arvostelukappaleena

Momentum kirjat on julkaissut teoksen nimeltä Vailla omaa paikkaa? – Karjalan evakot ruotsinkielisessä Suomessa, jonka ovat kirjoittaneet historiantutkijat Olli Kleemola ja Riku Kauhanen. Tämä 479-sivuinen kirja käsittelee Karjalan evakoiden sijoittamista ja asuttamista ruotsinkielisiin kuntiin toisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa.

Vailla omaa paikkaa? – Karjalan evakot ruotsinkielisessä Suomessa

Karjalaisen siirtoväen asuttaminen ruotsinkielisille alueille on pitkään ollut aihe, joka on synnyttänyt sitkeitä myyttejä ja kiivasta keskustelua. Usein esitetään väite, että ruotsinkieliset alueet olisivat selvinneet tästä asutustoiminnasta vähemmällä. Kleemolan ja Kauhasen teos pureutuu tähän myyttiin ja tarjoaa ensimmäistä kertaa kattavan kuntakohtaisen tarkastelun asutustoiminnan vaikutuksista ruotsinkielisillä alueilla, perustuen laajaan alkuperäisaineistoon.

Teos on erityisen merkittävä, sillä se yhdistää tieteellisen tutkimuksen ja tarinallisen kerronnan, tehden siitä sekä hakuteoksen että populaarin tietokirjan. Kirjan pääasialliset kirjoittajat, Olli Kleemola ja Riku Kauhanen, ovat saaneet tukea myös FL Heli Teittiseltä ja FM Pentti Mäkelältä, mikä lisää teoksen syvällisyyttä ja monipuolisuutta.

Kirjan teemat ovat erityisen kiinnostavia minulle, sillä olen itse Karjalaista sukua isäni puolelta ja perheemme sijoitettiin aikoinaan ruotsinkieliselle Pohjanmaalle. Tämä tekee teoksesta henkilökohtaisesti merkittävän ja antaa syvyyttä ymmärrykselleni siitä, miten ruotsinkieliset kunnat suhtautuivat evakkoihin.

Kirjassa kuvataan, miten ruotsinkielisillä alueilla oli alkuun vastustusta ja jopa pelkoa suomenkielisen väestön saapumisesta. Tämä vastustus perustui osittain pelkoon ruotsin kielen ja kulttuurin häviämisestä alueilla, joille tuhannet suomenkieliset karjalaiset asettuivat asumaan.

Lopuksi on hyvä pohtia, pääsivätkö ruotsinkieliset kunnat todellisuudessa yhtään vähemmällä kuin suomenkieliset alueet. Toinen kysymys on, kuinka yksinäiseksi ja eristyneeksi kansanryhmäksi karjalaiset näissä kunnissa jäivät. Omien kokemusteni perusteella voin sanoa, että ainakin omalla paikkakunnallani suomenkieliset olivat ja ovat edelleen marginaalinen ryhmä, ja ulkopuolisuuden tunne oli vahva. Karjalan evakkoja ei myöskään sijoitettu tälle paikkakunnalle montaa, mikä teki heidän asemastaan entistä haastavamman.

Vailla omaa paikkaa? – Karjalan evakot ruotsinkielisessä Suomessa on nyt saatavilla Momentum Kirjojen kustantamana.


 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Close
Sweet Food O`Mine © Copyright 2022. All rights reserved.
Close