Ajattelinpa kirjoittaa muutaman sanasen somepelistä – tästä digiajan lautapelistä, jossa säännöt ovat epämääräiset, mutta voittajat ja häviäjät silti selviävät nopeasti. Tässä pelissä piiri pieni pyörii, ja vain harvat pääsevät mukaan tanssiin. Jos et osallistu oikeaan aikaan oikeilla kehuilla ja taputuksilla, huomaat olevasi pihalla kuin lumiukko.

Miten somepeli toimii

Olen tarkoituksella ottanut etäisyyttä someen ja koko sometouhuun viimeisen vuoden aikana. Olen tosin aina ollut oman tieni kulkija, enkä koe tarvetta kuulua mihinkään piireihin – saati sitten rapsuttaa jonkun selkää, jotta pääsisin itse parempaan valoon.

Some on täynnä kaveriporukoita, jotka käyvät kilpaa kommentoimassa toistensa postauksia, jotta algoritmit pomppaavat ja näkyvyys kasvaa. Kokeilkaapa joskus seurata – ne on AINA ne samat naamat, samat kommentit.

Mutta vaikka olen ottanut etäisyyttä, en ole mikään untuvikko tässä pelissä. Olen ollut mukana somemaailmassa jo lähes 15 vuotta. Kaikkea on tullut nähtyä ja koettua.

Miksi päätin ottaa etäisyyttä someen?

Somen alkuaikoina olin mukana monessa ja tutustuin alan ihmisiin. Se oli aikaa, jolloin some tuntui aidommalta, ja yhteisöllisyys ei ollut vielä niin laskelmoitua. Ei tarvinnut miettiä, kuinka paljon joku hyötyy siitä, että käy tykkäämässä postauksestasi – ihmiset keskustelivat, jakoivat ja mielestäni tukivat toisiaan ilman sen kummempia piilomerkityksiä tai laskelmointia.

Vaikka olen saanut somen kautta paljon hyvää – hyviä keskusteluja, tuttuja ja jopa ystäviä – huomasin jo varhain, että alalla pyörivät ne tiettyjen piirien tyypit, jotka peesaavat toisiaan.

Minua ei ole koskaan kiinnostanut tarkoituksenhakuinen mielistely, verkostoitumisjuhlat tai oman aseman pönkittäminen oikeiden ihmisten nuoleskelulla. Niin kuin peleissä yleensäkin, jos et pelaa mukana, et myöskään kuulu joukkoon – ja se on ihan fine.

Kun viimeisen vuoden aikana otin tietoisesti etäisyyttä someen, huomasin nopeasti yhden olennaisen asian: mitään ei oikeastaan muuttunut. Työni kulkee entiseen tapaan, elämä rullaa eteenpäin, mutta oma pääni voi huomattavasti paremmin, kun en ole jatkuvasti keskellä somekuplien klikkiytymistä ja draamoja.

Lue lisää: SOMESIIVOUKSEN HYÖDYT

Ja tässä tullaan olennaiseen: some ei ole neutraali alusta, vaan peli, jossa vain harvat voittavat ja suurin osa toimii pelinappuloina – usein täysin huomaamattaan. Mutta mikä peli tämä oikeastaan on?

Kumbayaa ja peliä kulisseissa

Somessa rakastetaan puhua yhteisöllisyydestä. ”Täällä me kaikki tuetaan toisiamme, jee!” Paitsi että eipä tueta – ellei satu kuulumaan oikeaan sisäpiiriin. Some on kuin yläasteen välitunti: siellä on suosittujen porukka, näkymättömät tyypit, opportunistit ja sitten ne, jotka uskovat vielä reiluun peliin (ja joutuvat pettymään).

Somessa saa vaikutelman, että kaikki kannustavat toisiaan ja pitävät yhtä. Mutta miten tämä ”tuki” oikeasti jakautuu? No, ei ainakaan reiluuden mukaan. Joukkoon pääsevät ne, jotka osaavat sanoa oikeat asiat oikeaan aikaan ja hieroa oikeita selkiä – mieluiten julkisesti ja lukemattomien emojien kera.

Sitten ovat ne, joille tukea ei heru. He voivat tehdä huipputyötä, mutta koska he eivät ole ”sisäpiirin” suosikkeja, he jäävät tyystin huomiotta. Jos et istu oikeaan muottiin tai julista trendikkäitä kannanottoja, some voi jättää sinut täysin kylmäksi.

Mutta pahinta ei ole pelkästään se, että tukea ei saa – vaan se, että sisäpiiri voi aktiivisesti savustaa ulos niitä, joita he eivät halua joukkoonsa. Nämä tyypit eivät vain ohita sinua – he voivat pilkata, ivailla ja maalittaa sinut täysin ulos keskusteluista, ja jopa töistäsi.

Somessa kiusaaminen on harvoin suoraa, koska harva haluaa leimautua ilkeäksi. Se tehdään hienovaraisemmin: ironiset heitot, vähättely, ivalliset keskustelut ja julkiset lynkkaukset ”oikeutetun kritiikin” nimissä. Eikä kyse ole  vain satunnaisista somekommentoijista – vaan alan sisäpiirin vaikuttajista, jotka käyttävät asemaansa toisten murskaamiseen.

Näin somepeliä pelataan

🔹 Hiljainen hylkääminen – Ei blokata, ei haukuta, mutta ei myöskään reagoida. Olet kuin pieru Saharassa – et vain yksinkertaisesti ole olemassa.

🔹 Valikoiva tuki – Jos olet hyödyllinen tai trendikäs, saat julkista hehkutusta. Jos et, niin noh… ehkä joskus vahingossa joku tykkäys voi lipsahtaa.

🔹 Hyveposeeraus ja moraalinen ylemmyys – Moni tukee äänekkäästi vain silloin, kun siitä on itselle hyötyä. Ei se ole tuki, jos se on laskelmoitua self-promoilua.

🔹 Someboikotit ja varjoon sysääminen – Jos et miellytä oikeita ihmisiä, sinut voidaan hiljaisesti boikotoida. Ei draamaa, ei riitoja, mutta yllättäen kaikki ovet sulkeutuvat.

Miksi tämä on ongelma?

Some ei ole aina reilu pelikenttä – näkyvyys ja tuki eivät aina jakaudu ansioiden mukaan, vaan sen perusteella, kuka osaa pelata verkostoitumispeliä parhaiten. Tämä tarkoittaa, että pätevimmät tai lahjakkaimmat eivät aina saa ansaitsemaansa huomiota, vaan ne, jotka osaavat ”manipuloida” some-ekosysteemiä parhaiten. Algoritmien suosiminen, verkostojen voima ja julkinen keskinäinen selkääntaputtelu voivat nostaa pinnalle keskinkertaisia tekijöitä samalla, kun oikeasti osaavat jäävät varjoihin.

Tosi keskustelua ei enää uskalleta käydä – pelko ulkopuolelle jäämisestä saa ihmiset varomaan sanojaan. Kukaan ei halua olla se, joka sanoo väärän asian ja joutuu somepiirien hampaisiin. Keskustelukulttuuri muuttuu steriiliksi, pelokkaaksi ja laskelmoiduksi. Kaikki peesaavat toisiaan, ja aidot mielipiteet jäävät taka-alalle, koska kukaan ei halua ottaa riskiä joutua mustalle listalle.

Valta keskittyy harvoille – somekuplat eivät ole demokraattisia, vaan niitä hallitsevat tietyt henkilöt, joilla on sekä näkyvyyttä että verkostovaltaa. Jos nämä ihmiset päättävät, kuka kuuluu joukkoon ja kuka ei, lopputulos on suljettu sisäpiiri, jossa ulkopuoliset eivät saa tilaa eikä heidän äänensä kuulu. Tämä vahvistaa epäterveitä valtarakenteita, joissa vain tietyt tyypit saavat määrittää, mitä puheenaiheita nostetaan esiin ja mitä näkökulmia sallitaan.

Miten pysyä järjissään tässä pelissä?

Sosiaalinen media näyttää ulospäin yhteisölliseltä ja avoimelta paikalta, jossa ihmiset tukevat toisiaan ja jakavat ajatuksia vapaasti. Todellisuudessa kyseessä on järjestelmä, jossa näkyvyys ja tuki keskittyvät pienelle joukolle ja jossa laskelmoidut sosiaaliset suhteet vaikuttavat enemmän kuin todellinen osaaminen tai asiantuntemus.

Älä osta illuusiota yhteisöllisyydestä

Sosiaalinen media ei toimi neutraalisti, vaan algoritmit, verkostosuhteet ja vaikutusvaltaisten ihmisten päätökset määrittävät, kuka saa näkyvyyttä. Tämä ei ole mielipide vaan tutkittu tosiasia:

• Algoritmit suosivat sisältöjä, jotka saavat paljon sitoutumista nopeasti. Tämän takia tietyt somevaikuttajat ja sisäpiirit tietoisesti tukevat toistensa julkaisuja, jotta ne saavat enemmän näkyvyyttä.
• Vahvat verkostosuhteet vaikuttavat siihen, ketkä pääsevät median ja suositusten kautta esille. Tämä on havaittu erityisesti journalististen ja kaupallisten yhteistyökuvioiden kohdalla.

Tue niitä, joiden työ ansaitsee sen – älä vain trendin vuoksi

Somessa on yleistä, että näkyvyys ja tuki kohdistetaan valikoivasti:

• Tietyt aiheet ja henkilöt saavat laajaa tukea ja medianäkyvyyttä, koska ne ovat sillä hetkellä suosittuja tai turvallisia tukemisen kohteita.
• Toiset, yhtä pätevät tai jopa pätevämmät tekijät, jäävät varjoon, koska heillä ei ole sisäpiiriverkostoja tai koska heidän aiheensa eivät ole trendikkäitä.

Jos haluat toimia reilusti, älä tue ihmisiä vain siksi, että se on sosiaalisesti hyödyllistä.

• Tue heitä, joiden työ on oikeasti laadukasta ja ansaitsee huomiota – riippumatta siitä, kuinka suosittuja he ovat.
• Älä odota, että muut näyttävät vihreää valoa ennen kuin uskallat sanoa ääneen, että joku tekee hyvää työtä.

Pidä pääsi ja pelaa omilla säännöillä

Sosiaalinen media kannustaa käyttäytymään tietyllä tavalla, koska:

• Kollektiivinen hyväksyntä on vahva motivaattori. Tutkimukset osoittavat, että ihmiset mukauttavat mielipiteitään ja toimintaansa saadakseen sosiaalista hyväksyntää.

Mutta mitä jos et pelaakaan mukana?

Mitä jos pidät kiinni omista arvoistasi, vaikka se tarkoittaisi, että et koskaan pääse sisäpiirin verkostoihin? Mitä jos et kumarra ”vaikutusvaltaisia” somevaikuttajia ja toimit rehellisesti omien periaatteidesi mukaan, vaikka se tarkoittaisi pienempää näkyvyyttä?

Lyhyellä aikavälillä se voi tarkoittaa, että et saa samanlaista näkyvyyttä kuin toiset. Mutta pitkällä aikavälillä se tarkoittaa, että et joudu myymään itseäsi hyväksynnän vuoksi.

Lopulta kyse on yhdestä valinnasta

Somepeli ei ole reilu, eikä se tule sitä koskaan olemaan. Mutta siinä voi silti valita, miten sitä pelaa – seuraako sääntöjä sokeasti vai tekeekö oman pelikirjansa. Lopulta kaikki riippuu siitä, haluatko olla mukana sisäpiirin kehässä kumartelemassa vai seisotko mieluummin omilla jaloillasi.