Ruotsi on pitkään tunnettu turvallisena naapurina – Ikea, ABBA ja smörgåsbord ovat ehkä ensimmäiset mielikuvat. Mutta tänä päivänä nämä mielikuvat saavat rinnalleen synkemmän seuralaisen: jengirikollisuus on noussut yhdeksi Ruotsin suurimmista yhteiskunnallisista haasteista.
Lihapullista laukauksiin: Ruotsin jengirikollisuuden karu todellisuus
Tänään hypätäänkin niistä lihapullista toiseen ääripäähän, joka on valitettavasti tullut liian monelle ruotsalaiselle tutuksi – väkivalta, huumekauppa ja räjähdykset eivät ole enää harvinaisia otsikoita, vaan arkipäivää tietyissä kaupunginosissa.
Tämä aihe ei ehkä sovi mukavan sunnuntailounaan äärelle, mutta se on ilmiö, jota ei voi enää sivuuttaa. Vaikka keskitymme täällä sivustolla yleensä ruokaan ja makuelämyksiin, turvallisuus on pohja, jolle kaikki muu rakentuu. Kun rikollisuus lisääntyy, se vaikuttaa koko yhteiskuntaan – ja ennemmin tai myöhemmin myös meidän arkeemme täällä Suomessa.
Tukholma taistelee
On huolestuttavaa huomata, että tilanne on edennyt siihen pisteeseen, että Tukholman kaupungin on ollut pakko ryhtyä laajoihin toimenpiteisiin. Stockholms stad on käynnistänyt kohdennettuja ohjelmia, jotka yhdistävät poliisin, sosiaalitoimen, koulut ja muut viranomaiset torjuakseen rikollisuutta.
Kyseessä on pitkäjänteisestä työstä, jolla pyritään estämään nuorten ajautuminen rikollispiireihin ja tukahduttamaan rikollisuus verkostoineen ennen kuin ne juurtuvat entistä syvemmälle yhteiskuntaan.
(Lähde: Stockholms stad – Det grova våldet och gängkriminalitet)
62 000 ihmistä rikollisverkostoissa – onko toivoa?
Vuoden 2024 tilastojen mukaan Ruotsissa on 62 000 henkilöä, joilla on yhteyksiä rikollisiin verkostoihin. Näistä noin 14 000 on aktiivisia toimijoita, ja loput ovat osallisina erilaisissa rikollisuuden mahdollistavissa rooleissa – esimerkiksi rahanpesijöinä, huumekätköjen ylläpitäjinä tai muina ”hiljaisina avustajina”.
(Lähde: Ruotsin poliisi – lägesbild över aktiva gängkriminella)
Miksi tämä on niin huolestuttavaa? Koska rikollisuus ei tunne rajoja. Ruotsin ongelmat eivät jää naapurimaan rajoille, vaan verkostot voivat laajentua myös Suomeen. Järjestäytyneet rikolliset etsivät aina uusia markkinoita ja heikkoja kohtia, joissa lainsäädäntö on löysempää tai viranomaisyhteistyö ei ole yhtä tiivistä.
Ruotsin tilanne toimii varoittavana esimerkkinä siitä, mitä tapahtuu, jos rikollisuuteen ei puututa ajoissa.
Krimisarkisto – Suoraa puhetta Ruotsin jengirikollisuudesta
Tilastot ja uutisotsikot eivät kuitenkaan kerro koko totuutta. Siksi on tärkeää kuunnella niitä, jotka ovat olleet tilanteiden keskiössä. Tässä kohtaa esiin astuu Krimisarkisto, jota luotsaa Mika ”Immu” Ilmén. Immun Youtube -kanavalta löytyvän Krimisarkiston videot eivät pyri kiillottelemaan totuutta. Sen sijaan ne antavat katsojalle raakaa, suodattamatonta tietoa.
Kanavalta löytyy nyt kolme jaksoa, jossa käsitellään Ruotsin jengirikollisuutta. SWEDUT nimellä kulkevien jaksojen keskusteluissa ovat myös Kenneth ”Kentsu” Eriksson, pitkän linjan rikosylikonstaapeli, ja Kari Hautamäki, suomalainen ensihoitaja, joka on työskennellyt Ruotsissa – molemmat tuovat esiin näkemyksiä, joita harvoin kuullaan virallisista lähteistä.
Tämä ei ole mitään kevyttä illanviihdettä – se on suoraa puhetta, joka avaa karun totuuden rikollisuuden arjesta Ruotsin kaduilla.
Krimisarkisto IMMUn YouTube-kanavalla tarjoaa syvällisiä ja rehellisiä katsauksia rikollisuuden maailmaan – ilman kaunisteluja ja filttereitä.
Katso SWEDUT jaksot
Äänessä asiantuntijat, joilla on kokemusta kentältä
- Kenneth ”Kentsu” Eriksson – pitkän linjan rikosylikonstaapeli, joka on nähnyt väkivallan ja järjestäytyneen rikollisuuden kaikissa muodoissaan.
- Mika ”Immu” Ilmén – entinen moottoripyöräkerholainen, joka tuo aidon ja rehellisen näkemyksen rikollisuuden käänteisiin.
- Kari Hautamäki – suomalainen ensihoitaja, joka on työskennellyt Ruotsissa ja nähnyt jengirikollisuuden synkemmän puolen ensihoitajan silmin. Hänen kertomuksensa muistuttavat meitä siitä, että jokaisen tilaston takana on oikeita ihmisiä ja todellisia tragedioita.
Itse pidin erityisesti juuri tämän trion tavasta kertoa asioista – Kenneth ”Kentsu” Erikssonin suorasukainen poliisinäkökulma, Mika ”Immu” Ilménin rehellinen ja suodattamaton kokemusmaailma sekä Kari Hautamäen ensihoitajan arkea avaavat tarinat loivat yhdessä kokonaisuuden, joka tuntui aidolta ja vaikuttavalta. Toivon todella, että näemme tämän kolmikon jatkossakin uusissa jaksoissa!
Olen aiemmin kirjoittanut tämän kolmikon kirjoista:
📚 Kari Hautamäki – Et sinä vielä kuole ja Nyt sinä kuolet
➡ Näissä teoksissa rikospaikat avautuvat ensihoitajan silmin. Tarinat vievät sinut Lahdesta Tukholman synkkiin ghettoihin.
📚 Mika Ilmén – IMMU: Pokevuodet, Immu – Vanki numero 1861 ja Gangstakuiskaaja
➡ Kurkistus IMMUn omaan elämään ja siihen, kuinka järjestäytynyt rikollisuus muovaa niitä, jotka sen maailmaan ajautuvat. Suoraa puhetta, ilman silottelua.
📚 Kenneth Eriksson – Kommandopipoja ja jatimaticeja – Suomen suuret ryöstöt, Rahaan kahlitut ja Kovat kadut
➡ Tämä teos tarjoaa kattavan katsauksen Suomen rikollisuuden historiaan.
Ja hei, turvallinen yhteiskunta on vähän kuin se täydellinen lihapullataikina – kun kaikki ainekset ovat tasapainossa, homma toimii. Mutta kun mukaan eksyy liikaa suolaa, koko satsi menee pilalle.
