Mausteinen piimäkakku valmistuu kirjaimellisesti käden käänteessä. Pyöräytä taikinan ainekset yhteen ja se on siinä. Herkullinen taikina valmiina uuniin. Mamman Piimäkakku oli meillä ennen odotettu herkku, jota tarjottiin välipalaksi koulussa ja joskus koulun jälkeen. Silloin se leivottiin suorakulmion muotoiseen vuokaan ja viipaloitiin paloiksi. Tämä piimäkakku valmistetaan kuitenkin kakkuvuoassa ja se on oiva tarjottava kahvipöydässä.
Piimäkakku
4 dl vehnäjauhoja
1 dl sokeria
1 dl fariinisokeria
1 1/2 tl ruokasoodaa
1 1/2 tl kanelia
1 tl neilikkaa
1 tl kardemummaa
1 tl inkivääriä
1 tl pomeranssinkuorta
2 1/2 dl piimää
1 1/2 dl rusinoita
100 g voita, sulatettua
Laita uuni kuumenemaan 175 asteseen.
Sekoita kuivat aineet keskenään kulhossa.
Lisää joukkoon piimä, rusinat ja sulatettu voi. Sekoita nopeasti tasaiseksi.
Kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun vuokaan (n. 1,5 l).
Paista uunin keskitasossa noin 50 minuuttia.
Anna kakun jäähtyä hetki. Kumoa ritilälle jäähtymään.
Hei apua miten ihanat kuvat. Ja mä rakastan piimäkakkua!
-Heidi
http://tiskivuorenemanta.blogspot.fi/
Kiitos Heidi 🙂 Kyllä piimäkakku vaan on <3
Ihania kuvia ja aivan täydellisesti muodostunut kakku. Miksi ihmeessä kuivakakkua tuleekin tehtyä aina vain jouluna? Olen siis kaavoihin kangistunut 🙂
Voi kiitos Johanna 🙂 Siinäpä vasta kysymys 😉 Mulla tulee leivottua sen takia aika usein kuivakakkuja, kun leivon mummulle ja ukille. Kuivakakku kuuluu siellä kahvipöytään niin arkena että juhlana. Vähän samoin kuin ateria ilman leipää ei ole ateria 🙂
Oh, miten herkulliste kuvat! Mulla on kirjaan tulossa oman maman maustekakku, joka sekin on tietysti ihan se Maailman Paras 🙂
Kiitos 🙂 Tottakai se oman maman kakku on paras <3 En kyllä malta odottaa mitä kaikkea ihanuuksia sieltä tulee löytymäänkään!
Piimäkakku ja tiikerikakku tuovat mieleen mummon <3 Herkkua!
Tiikerikakkua meidänkin mummu leipoi. Kiitos muistutuksesta. Voisipa sitäkin kokeilla vaihteeksi leipoa.
Piimäkakku on niiiiiin hyvää! Etenkin jääkaappikylmänä 🙂
Niin on! 🙂
Piimäkakku oli niin mummon juttu! Ihanaa, pitääkin palauttaa muistoja mieleen ja laittaa piimäkakku tekoon! Yksinkertainen kakku, mutta kuinka se voikaan olla noin kaunis, ihanat kuvat 🙂
Ihanat mummut 🙂 Ja kiitos paljon 🙂
Kiitos 🙂 Hauska kuulla, että kakku tuo mieleen lämpimiä muistoja <3
Ihana klassikko! Ja upeat kuvat!
Kiitos Hanna 🙂
Tämä on ihan mummolakamaa. Meillä mummo leipoi ihanaa piimäkakkua, mutta en valitettavasti saanut koskaan reseptiä. En ehkä tajunnut silloin edes pyytää. En muista, että siinä olisi ollut rusinoita, mutta muuten se muistutti paljon tätä. Ja se oli ihanaa, piimä tekee leivonnaisista ihanan meheviä.
Keittiömuistot ja mummot ne on parhautta <3 Piimäkakun valmistajiakin on kahta koulukuntaa. Niitä jotka laittaa rusinoita piimäkakkuun ja niitä jotka ei 🙂
Tuossa kuvassa on kyllä kaikki kohdillaan.
Ja niin on piimäkaakuskin!
Kiitos Nanna 🙂
Meidän äiti teki aina piimäkakkua <3 Ja taatelikakkua! Vai oliko se piimä-taatelikakkua..? No joka tapauksessa tästä tuli nostalginen olo. Kauniit kuvat!
Kiitos Jenni <3 🙂
Aah, ehkä parhaimpia kahvikakkuja! Ja minullekin niin jouluiset mausteet mutta nämä sekoittamalla tehdyt on kyllä ihanimpia 😉
Nämä sekoittamalla tehdyt on kyllä ihania. Heh, jännä kun niin monet näyttävät mieltävän tämän joulukakuksi. Noh olen ainakin ajoissa liikenteessä reseptin suhteen 😉
Kuinkahan vanhaa piimää tuohon voi käyttää? Meillä on yksi purkinpohja seissyt jääkaapissa jo jonkin aikaa. Pitänee tarkistaa tilanne.
Piimä säilyy yleensä melko hyvin päiväyksen jälkeenkin. Kannattaa kokeilla.
Täälläkin piimäkakku vie ajatukset jouluisiksi! Ne on varmaan ne mausteet 🙂
Sen se täytyy olla 🙂
Onpa kiva väriyhdistelmä kuvassa! Toimii 👌🏻
Kiitos Mari 🙂
Mulla on äidin perintönä saatuja kuivakakkuvuokia, mutta aloin nyt miettiä että olenkohan koskaan niitä käyttänyt. Hassua, koska tällaiset kakut on tosi herkkua. Ehkä se on joku napanuoran katkaisujuttu kun kuivakakut oli äidin bravuuri.
Näin taitaa olla. Minullakin yksi mammalta saatu kuivakakkuvuoka. Siinä vaan on sitä jotakin 🙂
Hieno tuo kuva-oivallus jossa pala on kokonaisen takana. Pitää pistää mieleen!
Heh, no kiitoksia 🙂
Kyllä on kaunis kakku!
Mummi teki aina piimäkakkua, reseptin nimi tais olla Jarnon piimäkakku.
Kiitos Veera 🙂 Ihanaa miten eri, varsinkin kuivakakut tuovat mieleen mummun tai mamman.
Oi miten kauniit kuvat! Piimäkakku on “kuivakakuista” mulle se rakkain, sitä mun mammani aina teki. Joulupöydän must!
Kiitos Juulia 🙂 Teilläkin syötiin sitä jouluna. Meillä ei koskaan ole tainnut olla jouluna. Jännä juttu miten erilaiset perinteet ja tavat meillä kaikilla on. Ehkä minä yllätän perheen tänä jouluna piimäkakulla 🙂
Oih, minäkin haluan palan. Miksi ihmeessä piimäkakkua tuleekin tehtyä meidän perheessä vain jouluisin? Nyt korvaan vahingon ja yllätän perheen ensiviikolla. Ihanan tunnelmalliset kuvat!
Kiva lukea muiden perinteistä ja huomata tuo, että monelle se on joulunajan kakku. Meillä se tosiaan ennen lapsuudessa leivottiin uunipellille ja syötiin välipalaksi, jopa koulussa.
Ihana perinne <3
<3
Piimäkakusta tulee lapsuus mieleen 🙂 Sen jälkeen en ehkä muista edes maistaneeni piimäkakkua, saati leiponeeni sitä itse. Kuulostaa kyllä kivan helpolle!
Piimäkakku on minullekin todella nostalginen kakku. Lapsuudessa oli ihan ylivoimaisesti parasta herkkua.
Ihanat kuvat niin kauniista piimäkakusta! Upeen näköinen! Tosi harvoin tulee itse leivottua kahvikakkuja, en tiedä miksi. Nyt olis hyvä sauma leipoa, kun on useammat synttärijuhlat tulossa.
Voi kiitos 🙂 No nyt olisi. Kuvittele hämärtyvät ja kolenevat päivät. Kahvi – tai teekupillinen ja pala piimäkakkua.
Kahvikakkuja tulee tehtyä tosi harvoin vaikka ne ovat hyviä. En tiedä mikä siinä on että mielummin leipoo aina jotain muuta. 🙂
No niin on 🙂 Sulla niitä taitoja riittää vaikka mihinkä kakkuihin, että ei kai näin helposti pyöräytettävät tuo sitä haastetta 🙂
Tuli jotenkin jouluinen fiilis tästä kakusta 🙂 itsellä on viime aikoina syyhynnyt leivontasormet, tämä olisi rähmäkäpälälle oikein passeli resepti 🙂
Hehe, pahempikin rähmäkäpälä selviytyy varmasti tämän kakun valmistuksesta. Ja vaikka resepti on näin helppo, ei sitä huomaa maussa.